Muistatko lapsuudesta sen hetken, kun koulun pihalla hypittiin hyppynarulla. Sitä odotettiin jonossa vuoroaan ja lopulta kun vuoro koitti, oli hypättävä hyppimään. Stibluja jännitettiin.
Entäs kun pyöritettiin kahta hyppynarua samaan aikaan, siinä oli jo enemmän haastetta. Omalla kohdallani koin, että helpompi oli luovuttaa, ettei vain nolaa itseään. Se tunne, että tulee stiblu ja sinulle hörähdetään. Toiset lapset nauroivat räkäisesti, toiset mukana. Kukaan ei halunnut kohdalleen nauramista, varsinkaan minä.
Moni meistä kasari/ysäri lapsista ja varmasti myös aiemmin syntyneistä on kokenut ramppikuumeen hirveänä. En väitä ettei muut ikäpolvet kokisi sitä. Meidän aikana harva vanhempi oli elämässä mukana. Auttamassa ja tukemassa, kuuntelemassa. Tunteet tuli kätkettyä sisuksiin. Kun ei hallinnut tunteitaan, vaan pidätteli ja tukahdutti – tunteet ikäänkuin ohjasi ja tilalle tuli automaatio. Omalle kohdalleni automaatio oli täyskieltäminen. En tehnyt mitään, joka aiheutti voimakkaita tunteita.
Ja kun ei kestä tunteita, niille kääntää selkänsä ja on vaikeaa niitä oppia tunnistamaan.
Ei tiedä onko onnellinen vai ei.
Aikuisena saattaa lapsuuden tunteet aktivoitua. Sisäinen lapsi nousta esiin. Tunteet joita menneessä piilotti, voi nousta aikuisena käsittelyyn. Joka on mielestäni ihan hyvä asia, jos kyse on viattomasta väärinkäsityksestä. Monilla kuitenkaan kyse ei ole ihan viattomasta tunteesta eli niitä ei tule väheksyä. Ramppikuume kohdallani on lamauttanut kehoni ja aika ajoin tunteet ottaneet vallan. Siksi niitä kannattaa työstää lempeydellä. Minulla on esiintymiskammo ollut lapsesta asti ja vaikka kuinka työstän asiaa, se nousee edelleen tietyissä hetkissä kummittelemaan.
Ramppikuume tuntuisi laimenevan, jos antaa itselleen luvan kohdata sen lempeydellä ja hyväksyä sen myötä tulevat tunteet. "Ei se mitään, kaikki on hyvin. Teet parhaasi ja se riittää".
Mikään ei pahenna oloa niin kuin vähättely, sättiminen ja mollaaminen.
Lempeys itseään kohtaan on avain. Sekä hyväksyminen. "Minulla nyt on tällainen tunne, ei se mitään. kaikki on hyvin. Katsotaan mihin me pystytään. Yhdessä. "
Maiju
