Tervetuloa kirjoittamisen matkalleni.
Olisiko aika kohdata lukot? Kysyn itseltäni.
Pelottaa.
Ai miksi?
Jos tuon kirjoituksia maailmalle, se on silloin todellista. Olen kirjoittanut vuosia, mutta olenko koskaan uskaltanut kirjoittaa julkisesti? No en. Tai no, monta kertaa olen blogia pitänyt, mutta aina ne sulkenut, koska lopulta pelko on päättänyt ottaa vallan. Eikä yksikään niistä ole enää olemassa.
Ehkä tämä salainen unelma tulisi toteuttaa.
Niinpä niin.
Minulla on unelma, se unelma on tässä. Kirjoittaa julkisesti.
Mutta isompi unelma on kirjoittaa kirja, joka on julkaistu ja joka olisi vielä ihan kirjakaupassa asti.
Blogini tarkoitus on kirjoittaa matkastani kirjoittajaksi.
Kysymys on, voinko kirjoittaa, jos en osaa kirjoitus sääntöjä?
En osaa oikeinkirjoitusta. Joskus pilkut hakevat paikkaa. Joskus virheitä vilisee niin, etten itsekään ymmärrä lukemaani. Mutta. Jos antaisin näiden vaikuttaa, en kirjoittaisi. Jos pelkäisin aina virheitä, en tekisi mitään. Siksi kirjoitan virheistäni huolimatta. En edes tiedä mitkä kaikki ovat yhdyssanoja. Onneksi virheet tekevät meistä inhimillisiä. Ja virheistä oppii. Ainakin useimmiten.
On sääntöjä maailmassa mitä ei saisi sanoa.
Omien heikkouksien ääneen sanominen on yksi. Mutta uskon että ääneen sanominen helpottaa matkaa. Silloin voi oppia.
Tervetuloa seuraamaan unelmaani
Maiju
