Uusi vuosi 2022 edessä.
Näyttääkö se valoisalta?
Jos saisit päättää mitä otat tulevaan vuoteen mukaan ja mitä jätät taakse, osaisitko vastata?
Toisinaan vastaukset ovat helppoja. Pieniä ja merkityksettömiä asioita on helppoa jättää taakse, keskikokoisia hiukan vaikeampaa, isot taas erittäin vaikeita. En ole tehnyt uudenvuoden lupauksia juuri koskaan, koska en ole niitä kyennyt pitämään. Viime vuonna tein. Lupasin hävittää kotoa 570 tavaraa. Se oli helppo päätös ja helppo toteuttaa. Olin hoitanut sen jo puolessa välissä vuotta. Ihmettelet varmaan miten saan noin paljon tavaraa hävitettyä. Selitys on, että kun on lapsia, on tavaraa. Ja paljon. En heittänyt roskiin mitään, vaan lahjoitin tai laitoin myyntiin. Jos jokin oli rikki ja roskiskunnossa, silloin tietenkin hävitin. En salli itselleni turhaa roskaamista, mutta tiedostan etten voi pelastaa maailmaa roskalta.
Vaikka sanon päätöksen olevan helppo – johtuu sekin siitä, että olen harjoitellut tavarasta luopumista vuosia. Tavarasta eroon pääsy ei ollut helpoin tehtäväni vielä vuosikymmen sitten. Luovuin myös tunteista, jotka pitivät minut kiinni tavaroissa. Mutta kyllä, roskasin paljon tänä vuonna. Keittiöremontin yhteydessä roskaa tuli paljon. Pääsimme eroon hiiren papanoistakin samalla. Hämmentävin uskomus jonka löysin alitajunnastani oli, että raha on rakkautta. Mistä lie sinne päässyt.
Tavaroista on helppoa luopua, ne ovat materiaa ja sitä tulee ovista ja ikkunoista. Mutta kun täytyy tehdä tekoja tai luopua tunteista tai käytösmalleista on se jo paljon vaikeampaa. Esimerkiksi syyllisyydestä tai uhriudesta, marttyyrin tunteista. Vihasta. Kateudesta. Niistä tunteista irtautuminen vaatii työtä, mutta ne menevätkin elämän isoihin asioihin.
Uutena vuotena tulee uutta energiaa, sitä haluaa muuttaa kotia, sisustaa tai mitä vain mukavaa ja vaihtelevaa ja se on ihan tervettä. Toivottaa uutta elämään. Mutta kun uutta tulee, on luovuttava vanhasta. Sillä muuten tulee tukkoista. Eikö?
Vaatii rohkeutta tehdä lupauksia, sillä niiden pitämisen vastuu voi kaatua elämän myllerryksien keskellä. Viime vuosina on ollut myllerrystä. Tästä vuodesta en muista juuri mitään ilman apua. Jos en olisi kuvaillut videoita tai päivittänyt somea tai kirjoittanut tänne, en muistaisi vuodesta mitään muuta kuin lomautukseni.
Rankka vuosi, rankka aikakausi. En tiedä kuinka paljon ihminen kestää, eikä kliseiset voimalauseet aina auta. Mutta, niiden avulla olen silti jaksanut, sekä luovuus on ollut kantava voimani. En tiedä tuleeko kirjoittamisestani yhtään mitään tai meneekö taiteeni millään tavalla eteenpäin, mutta sen sanon – ne ovat edistäneet rauhaani. Ne ovat punainen lankani.
Hän syntyi eilen 28.12.21 ja minä rakastuin häneen.
Emilia Vuorisalmi puhui instagram tilillään rauhasta. Jotenkin näin se meni: "Aitoa iloa ei voi kokea ilman rauhaa." Allekirjoitan. Rauha tarkoittaa eri ihmisille eri asioita. Mikä vie sinulta rauhan tunteen? Jos ei nyt puhuta pandemiasta. Se tuntuisi vievän kaikilta rauhan. Mutta sen ulkopuolella, mikä on tehnyt sinulle onnellisuutta pandemian keskellä, mikä on tehnyt sinut onnelliseksi? Oletko oppinut itsestäsi jotain uusia puolia? Oletko kokenut vahvuutta? Oletko ollut rohkea? Mitä vain, mikä on tuonut mielihyvää? Se voi olla punainen lankasi joka vie eteenpäin. Tartu siihen kiinni, vaikka et näekään tulevaan. Voit valita tulevaasi auringonnousuja ja auringonlaskuja tai voit toivoa hyvää ja huonoa. Auringonlasku voi tarkoittaa symbolisesti huonoa. Mutta se voi tarkoittaa myös hyvää. Mieti omaa symbolikieltäsi, mitä asiat merkitsevät sinulle. Yritä saada niistä kiinni. Minä rakastan auringonlaskuja ja nousuja. Kiinnitän enemmän huomiota luontoon, sillä uskon luonnon olevan vastaus kaikkeen parantumiseen. Vaikka meidän ympäröivä maailma huutaakin kaikkea muuta. Me olemme erillämme luonnosta me ihmiset. Vai olemmeko?
Tuleva vuosi näyttää silti valoisalta, vaikka sain juuri kuulla osalomautuksesta. Olen ollut pandemian alkamisen jälkeen 2 kertaa täysin lomautettu ja 2 kertaa osalomautettu. Tätä edeltävänä aikana olin työtön pitkään. Paljon lasten kanssa kotona. Olen kiitollinen mielenrauhasta. Olen saanut kasvaa lasteni rinnalla. Olen oppinut, että mikään ei kaada jos perhe on hyvä, jos läheiset ihmissuhteet ovat kunnossa. Jos tiedät, että sinua rakastetaan. Vaikka taloutta uhataan jatkuvasti, mutta sinulla on hyvä olla itsesi kanssa, pidä kiinni siitä. On vaikeaa ennustaa tulevaa, mutta menneisyyden kanssa kannattaa tehdä rauha, jotta ei toistaisi menneisyyttä tulevassa. Mene eteenpäin, ota menneestä mukaan se mikä vahvistaa sinua, jätä se mikä heikentää, mutta opettele erottelukykyä ensin.
Mieli on taitava veijari huijaamaan meitä.
Maiju
