Ylivirittyminen syy lamaantumiseen?
Minua on kiehtonut aivot ja niiden toiminta jo pitkään. Kiinnostukseni liittyy luonnollisesti itseeni ja siihen miten omani reagoivat. Mutta kuitenkin ne liittyvät pohjimmiltaan siihen miten voisin muita auttaa.
Artikkelissa on hyvä kertomus miten keskustelupalstoja lukiessa aggressiot nousevat. Minulla on omaa kokemusta näistä tilanteista paljonkin, siksi en enää lue niitä.
Tai miten olen viimeisen vuoden aikana ajautunut taistele tai pakene tilaan. Mitä kehossani tapahtuu? Mielenkiintoista on se, että viimeisen vuoden aikana minussa on herännyt samanlaisia selviytymis-taisteluita mitä minulla oli nuoruudessani. En tuntenut silloin turvaa. Eli en tunne sitä nytkään, vaikka se on tavallaan harhaa.
Kehoni on ikäänkuin jatkuvasti virittynyt, enkä oikein kykene tuntea iloa, enkä surua.
https://yle.fi/aihe/a/20-10001840
Sain kummitädiltäni lahjaksi Polarin kellon joka näyttää unen tilani. Nyt kun kello on ollut kädessäni 2 viikkoa, nightly recharge on ollut joko heikkoa, tyydyttävää tai erittäin heikkoa. Vain pari todella hyvää yötä. Se tarkoittaa siis hermostoani. Jos hermostoni käy jatkuvasti kierroksilla, minun on kehitettävä silloin keinoja rentoutua.
Jos hermostoni on ylivirittynyt, palautumista ei tapahdu. Tämä on mielestäni todella mielenkiintoista, sillä jos nyt oikein yhdistän palaset, niin minua ei innosta juuri mikään, hermostoni kun on jatkuvasti töissä.. Vaan olen kuin sellaisessa oudossa tilassa. Esimerkiksi valokuvaus ja kirjoittaminen on ollut yksi intohimon kohteista, nyt joudun todella tehdä työtä sen eteen, että kiinnostun. Samoin minua kiehtoo kaikki aivoihin ja ihmisen kommunikointiin liittyvä. Mutta ikäänkuin aivoni olisivat puuroa, enkä saa otetta. Minulla on erityisherkkyyttä. Voisiko tämä todella siis olla se ylivirittymisen tila?
Muistini on myös välillä hakusessa. En välttämättä muista mitä olen puhunut, sen tiedän johtuvan ylivirittymisestä.
Mutta. Mikä tästä tekee mielenkiintoista, niin kukaan ulkopuolinen ei välttämättä tätä näe. Olen pienestä tytöstä asti ollut vähän turhankin taitava näyttelemään. Sillä tarkoitan – "Minulla on kaikki hyvin" asennetta.
Olen luonteeltani rauhallinen ja sovitteleva ja kaipaan ympärilleni rauhaa ja harmonisia suhteita. Mutta kun ylivirittyminen on päällä, niinkuin nyt – asiat tuntuvat jopa tylsiltä ja yritän hakea actionia. Ihmeellistä. Samalla saatan jännittää tilanteita ja jopa lamaantua. Siksi varmaankin olen kokenut korkeanpaikan kammoa, vesipelkoa ja muita lamaannuttavia pelkoja ja kun olen omaan tahtiin ne kohdannut, olen ikäänkuin hakenut pelkojen voiman itselleni. Keho ikäänkuin haluaa actionia, mutta on niin virittynyt, että lamaantuu niiden edessä ja usein tämän lamaannuksen voi saada aikaan muiden painostus tai muiden painavat sanat. Siksi teen paljon työtä kommunikoinnin ja ihmissuhteiden eteen. Luon niistä mahdollisimman ystävällisiä ja positiivisia kokemuksia, koska kehoni virittyy liikaa negatiivisuudesta. Todella hämmentävää tutustua omiin reagointi tapoihini.
Vasta kun tulet tietoiseksi itsestäsi ja omista käytösmalleista voit muuntaa alitajuntaasi. Eikö niin?
Nyt seuraavaksi yritän luoda mahdollisimman paljon palauttavaa tekemistä.
Paine ei välttämättä liity aina muiden kommentointiin vaan se voi myös olla oma järjettömän suuri vaatimustasoni, jota voidaan kutsua myös perfektionismiksi ja kun tämä sisäinen oma vaatimukseni on kuin pingottunut lanka, silloin muiden kommentit ja äänenpainot voivat olla täyttä myrkkyä. Siksi yritän opettaa ihmisiä tuntemaan minua.
"Minusta tuntuu tältä" .
Mutta koska en voi vaatia ihmisiltä täydellisyyttä, se olisi rankkaa heille, on omaa käytöstäni muutettava.
Tottakai jos joku kertoo minulle minun ulkonäöstäni tai muusta olemukseeni liittyvästä, minun ei tarvitse heitä opettaa "minua sattui tämä kommenttisi". Koska sellaisia tyyppejä en halua lähelleni. Tämän kirjoittaminen nosti jo karvani pystyyn. Koska olen virittynyt. Huoh.
Päivittäinen meditaatio on nyt otettava käyttöön.
Sain tällaisen ohjeen muuvo valmentajalta:
Kun sinulla on stressiä, niin silloin olisi hyvä löytää polku, jolla illalla laukaiset stressin pois.
Tähän voisi käyttää esim:
1. tehtävälista, nämä asiat hoidan huomenna että ylihuomisesta tulee parempi
2. rentouttava kevyt venyttely, jolla kerrotaan keholle, että ei ole syytä olla huolissaan tässä hetkessä. Että nyt voi levätä ja "metsästetään" sitten huomenna
Kohti siis rauhaa !
Maiju
