Olen joskus lukenut käsitteen, että ulkopuolinen maailma heijastaa sisäistä maailmaani. Peiliteoria.
Aloin elämään tämän ideologian mukaan ja olen siitä oppinut hyvin paljon. Valokuvaamisessa minua on inspiroinut vesipisarat ja olen kovasti pohtinut tähän syytä. Ystäväni sanoi pisaroiden heijastavan takaisin päin. Niinpä otin valokuvan ja tosiaan, sieltä heijastuu kuva. Mutta. Oivalsin myös, että itku on ollut tapani puhdistaa sielua. Eli jos on liian pitkään kova stressi tai vaikeaa, itku on puhdistanut kipuni. Itku väsyttää, mutta se lopulta virkistää, sillä sitä alitajuisesti vain sinnittelee monessakin asiassa.
Ymmärsin, että luonto "itkee" puolestani, kun itse en pysty. Silloin ihailen sadetta.
Maailmamme voi olla todella kova herkälle sielulle ja kiire / jatkuva paine tyrehdyttää herkkyyden. Mutta myös huolet, esimerkiksi taloudelliset huolet, jotka liittyvät juurisakraan – elämän peruskallioon. Kun talousasiat ovat kunnossa, stressiä voi olla huomattavasti vähemmän. Sillä juurichakra on yhteydessä maailmaame.
Chakrojen opettelun myötä, omaan elämään voi tulla tietynlaista rauhaa ja tasapainoa – sillä se on yksi iso osa meitä ja omaa itsetuntemustamme. Mutta, se saattaa joillain mennä yli hilseen. "Ne ovat niitä hörhöjen juttuja".
Oma mieli voi kieltää hörhöilyn ja pysyä tiukasti jalat maassa, sekä olla uskomatta mihinkään. Mutta siitä huolimatta samat asiat vaikuttavat taustalla vaikka niihin ei uskoisikaan.
Meillä on peruskäsityksen mukaan 7 chakraa. Värit menevät samassa järjestyksessä kuin spektrit, eli myöskin sateenkaaren väritys. Joku ihminenhän nämäkin on keksinyt, jos on pakko epäillä. Jotain.
Juurichakra on yhteytemme maahan, värinä on voimakas punainen ja se liitetään myös talouteen ja omistamiseen, materiaaliin. Ihminen tarvitsee materiaalia ympärilleen, ellei ihan pilvilinnoihin halua lähteä ja leijua. En kuulu siihen porukkaan. Vaan minun turva on koti, perhe, talous ja ystävät, sekä työ – eli merkitys elämässä. Haluan tehdä työtä jossa arvoni kohtaavat työn kanssa. Olen myös överi sosiaalinen ja taiteilijamainen, joten näitä piirteitä täytyy löytyä työstäni tai vahvasti elämästäni. Etsin myös rauhaa.
Sakraalichakra liittyy taiteisiin – eli luovuuteen ja seksuaalisuuteen. Jos tämä toimii, ja olemme balanssissa siinä suhteessa – on luovuus tasapainossa, eli taitomme ovat esillä ja seksuaalinen energia – joka kuuluu ihmisyyteen on kunnossa.
Solar plexus taas on ympäröivän maailman ajatukset. Tämä sijaitsee navan yläpuolella ja aikanaan kun harjoitin tätä, laitoin laastarin napaan merkiksi suojautumisesta. Pelot asuvat tässä chakrassa, sekä muilta tulevat ajatukset. Se on väriltään keltainen. Kun itseensä alkaa tutustua, siellä ajatuksissa huutaa maailman ajatukset. Kollektiivin uskomukset. Kulttuuri ym. Niiden seasta tulisi löytää se oma itse. Siksi tutustuessaan itseensä on hyvä suojautua muiden ajatuksilta.
Sydänchakra – no sehän on selvä. Siellä asuu rakkaus maailmaa ja rakkaus itseään kohtaan. Väri on vihreä tai vaaleanpunainen.
Kurkkuchakra – Tämä on sininen ja yhteydessä kommunikaatioon. Usein kurkku ilmentää sanomattomia sanoja. Pidätettyjä tunteita. Myös joskus opin tällaisen lauseen, jonka hyväksyin omakseni – energiat kohtaavat kurkussa ( jos kivulle ei löydy mitään syytä). Kommunikointi ei aina ole helppoa.
Otsachakra – se on näkökyky henkiseen maailmaan. Puhutaan näin, että alimmat chakrat tulisi hoitaa ennen tämän avaamista, sillä voi lähteä liikaakin leijumaan ja jalat irtoaa maasta. Indigon sininen väriltään.
Krunuchakra – Tämä on taas yhteys universumiin, omaan korkeampaan minään ja sieluun. Väri on liila. Juurichakran ja kruunuchakran välistä virtaava energia tasapainottaa sielun ja kehon energiat.
Nonih tästä tulikin henkinen postaus, jota en todella suunnitellut. Pidän hörhöminän mieluiten piilossa. Joku oman egoni juttu. Mutta merkityksellinen elämä tarkoittaa itselleni yhteyttä maailmaan. Olla sinut ihmisten kanssa joiden kanssa kommunikoin. Olla yhteydessä työhön ja maailmaan. Olla osa yhteisöä. Se on oma merkityksellisyyteni. Ja tätä kun lähdin aikanaan etsimään – möyrin kyllä jokaisessa muta-lätäkössä mitä eteeni tuli. Menin turvalleni ja haavoitin egoani ja paljon. Mutta. Olen saanut myös kokemuksen tuomaa arvokasta viisautta. Joka ei silti aina ole parhaakseni. Vaikka luulen näin. Mutta. Matka jatkuu ja opiskelemassa tätä elämää täällä ollaan.
Maiju
